Väsynyt matkaaja

Moni sen on voinut tunnistaa ja tuntea. Maailma jossa elämme on muuttunut. Oma henkilökohtainen elämä on muuttunut. Viime vuodesta on voinut matkassa kulkea epämääräinen väsymys, lannistuminen ja voimattomuus. Olemme synkroniassa ympäröivään maailmaan, halusimme tai emme. Energiat ovat raskaat. Voi herätä kysymys, mikä ihme tätä maailmaa ja ihmisiä vaivaa?

Tässä ajassa on erityisen tärkeää suojella itseä. Nimittäin aina sitä ei huomaa kun pitemmän ajan kuluessa, kuinka esimerkiksi somessa tulevat asiat saavat oman energian nuhjuiseksi. Voimattomuus voi siis tulla viiveellä, joten tarkkaile millaisille asioille annat päivässä omaa energiaa. Ei ole siis ollenkaan huono ajatus keskittyä kaikkeen siihen, mikä itselle tuo iloa. Väsymys ei ole aina suora kertomus siitä, että on tehnyt asioita liikaa.

Tämä aika pyytää tarkastelemaan omaa elämää, omia arvoja ja ihmissuhteita. Olet ehkä havahtunut tarkastelemaan asioita useammalta kantilta, etkä kulje enää laput silmillä. Tietoisuutesi on laajentunut ja sen minkä olet aiemmin luullut olevan totta, onkin ollut iso valhe. Syntyy suuri hämmennys, mihin voin enää luottaa? Onko mikään enää tosi? Totta on, että emme tiedä puoliakaan siitä, mikä on totta. Elämme jokainen omassa totuudessa ja niitähän mahtuu maailmaan.

Maailmassa on silti myös paljon hyvää ja hyviä ihmisiä, kaikki ei ole läpeensä pahaa. Hyvä ja paha kulkevat käsikädessä ja ne ovat asioita, joita ei voi poistaa. On tärkeää siis myös pysähtyä pohtimaan sitä, kummalle antaa omaa voimaansa ja kumpaa haluaa ruokkia.

Väsynyt matkaaja voi olla kulkenut jo lapsuudestaan asti kaikki aistit auki, hyvin tietoisena siitä, mitä maailmassa ja ihmisissä milloinkin tapahtuu. Tämä matkaaja on kantanut sisimmässään syvää oikeudentajua, eikä ole sietänyt epäoikeudenmukaisuutta. Maailmaan on voinut olla hankala asettua, koska on nähnyt kaiken läpi, eikä ole voinut ymmärtää sitä, miksi ihmiset toimivat vain omaa etua ajatellen. Vuosien aikana kaiken läpi näkemisen ja tuntemisen, tämä matkaaja lopulta väsyy. On tullut taisteltua tuulimyllyjä vastaan ja vaivuttua epätoivoon tuntiessaan itsensä liian erilaiseksi tähän maailmaan. Väsynyt matkaaja ei kuitenkaan vielä tiedä sitä, että on tulossa aika, jolloin kaikkea tätä mitä hän syntymästään sisimmässään asti kantaa, tarvitaan. Kun matkaaja viimeisillään voimillaan yrittää mahduttaa itseään tähän vanhaan maailmaan, uusi maailma tekee syntyä. Vanhat rakenteet ovat alkaneet sortua uuden tieltä. Väsynyt matkaaja saa vahvistuksen sille, että oma sisin ja sydän on johdattanut kaiken tämän läpi syystä, ja siksi ei ole antanut mahdollisuutta mahduttautua tuohon vaikealta tuntuvaan elämään koskaan. Ihminen havahtuu, että asioiden kuului mennä niin kuin ne meni. Vaikka elämä yritti sulkea sydämen ja välillä onnistuikin siinä, oikeudentajua ei kukaan pystynyt sammuttamaan. Kannoit tietoa jatkuvasti sisimmässäsi, etkä päästänyt siitä irti.  

Nyt tuo väsynyt matkaaja voi lopulta taas hengittää, se mitä hän tiesi ei ollutkaan hulluutta. Muiden epäilys on rankkaa ja saa helposti myös aikaan sen, että alkaa itse epäilemään itseään. Emme ole siis kovin kaukana lopulta noitavainoista, vaan sitä tapahtuu yhä edelleen. Tässä ajassa noitia ei poltella roviolla, vaan se tapahtuu sosiaalisessa mediassa ja lähimmäisten toimesta. Maailmassa on aina ollut ihmisiä, jotka kantavat tietoa, tietoa, jota ei voi aina selittää. Ja ihmiset ovat pelänneet tällaisia ihmisiä, ne on leimattu ja haluttu poistaa näkyviltä. Pelko on oiva keino tähän ja pelolla on ohjattu aina ihmistä. Jos kannat sisimmässäsi tietoa ja tunnistat itsesi tekstistä, muista että et ole yksin. Olemme juosseet maailmaympärysmatkan ja olo saa olla väsynyt. Aika on silti muuttunut, voimme ottaa nyt hengähdystauon ja sitten jatkaa sydän auki elämäämme. Pelko ei ole ohjannut meitä ennenkään, eikä se ohjaa jatkossakaan.