Moni sen on voinut tunnistaa ja tuntea. Maailma jossa elämme on muuttunut. Oma henkilökohtainen elämä on muuttunut. Viime vuodesta on voinut matkassa kulkea epämääräinen väsymys, lannistuminen ja voimattomuus. Olemme synkroniassa ympäröivään maailmaan, halusimme tai emme. Energiat ovat raskaat. Voi herätä kysymys, mikä ihme tätä maailmaa ja ihmisiä...

Tunnetaideterapia koulutuksen myötä olen tutustunut tunneperimän ketjuun. Antti Pietiäinen (koulutuksen kehittäjä) kertoo kirjassaan Tunne Antitunne Perimä, että ihminen siirtää omat tunnekokemuksena eteenpäin jälkeläisilleen. Tunneperimän siirtyminen tapahtuu sekä hedelmöityksen, että ympäristön peilaamisen kautta. Hedelmöityksessä siirtyy myös...

Fyysisen maailman rajallisuus ja meidän ihmiskunnan rajallisuus on saanut minut rakentamaan sellaisen sisäisen maailman, jossa viihdyn ja josta löydän aina uusia puolia. Jo lapsena tykkäsin uppoutua "mielikuvitukseen". Olen rakastanut aina tarinoita,satuja,myyttejä ja saagoja. Kaikki nämä rakentuvat ihmisten ja ajan erilaisista uskomuksista ja...

Nyt vuonna 2026 toivoisin jo, että ihmiskunta osaisi elää muuten kuin valiten joko tai.

Heräsin aamuun, aamuja on jo 35 vuotta ja 5 päivää takana. Heräsin kiitollisuuteen ja ajatukseen, että minulla on kaikki se mistä olen haaveillut.
Ja näin ei todellakaan ole aina ollut. On ollut aamuja kun ei ole tiennyt miksi haluaa elämäänsä jatkaa ja seuraavaan aamuun jälleen herätä. Ei ole ollut merkitystä ja samalla nuissa hetkissä se on ollut...

Vuosi vaihtui rauhallisissa merkeissä. Yritin valvoa puoleen yöhön ja kun kello löi 00 huutelin hyvät uudetvuodet ja hyvät yöt. Hevoset sai mennä talliin jo aikaisemmin illalla, koska tiesin rakettien kajahtavan ilmoille kun klo on 18. Kello oli 18.01 kun ensimmäinen raketti suhahti ja suoraa meidän hevosten pellon takana. Hevosilla meni onneksi yö...

Näihin aikoihin erakkouteni korostuu ja oikeastaan marrasjoulukuun ajan voisin asua yksin jossain erämökissä. Millekään ulkopuoliselle ei ole energiaa. Olisipa mahtavaa kun oman elämän saisi vielä järjestettyä niin, että tämän vuoden lopun saisi pyhitettyä vain itselleen ja täysin sisäänpäin kääntymiseen. Ehkä se jo seuraavina vuosina on totta.

Olen tavannut ihmisiä, joita metsä, pimeys ja hiljaisuus pelottaa. Uskallan edelleen haastaa ajatuksella, että ei se ole metsä joka pelon saa aikaan, vaan kaikki ne asiat mitä hiljaisuus sinussa nostaa pintaan.

Jos yhden asian olen oppinut elämäni aikana, niin se on se, kuinka elämääni jatkuvasti ohjataan tuolta tuntemattomasta. Aina viesti ei ole selkeä ja konkreettinen, monesti se voi mennä myös ohi. Nuo hetket ovat lyhyitä ja jos elämässä on jatkuva kiire, ne viestit eivät koskaan välttämättä tavoita. Viestit voivat alkaa pienestä ja kasvaa isommaksi...

Mitä olisi ne muodot, jotka elämäksi muodostuu ja janaksi piirtyy? Mikä on maisema mikä paperiin syntyy? Minkä kynän päätät ottaa tänään? Mistä väreistä muodostuu tämä hetki?